Suhteellinen vaalitapa ja sitoutumattomuus

Julkaistu 26.10.2012 ja päivitetty 2.11.2012 | Aihealue: kunnallisvaalit 2012, Rauma | Ei kommentteja

Avainsanat: , , , ,

Kunnallisvaaleissa ääni annetaan ehdokkaalle ja puolueelle, eli käytetään suhteellista vaalitapaa.  Suomessa järjestettävissä vaaleissa käytetään vertailuluvun laskuun d´Hondtin menetelmä, jossa edustajien määrä määrittyy samassa suhteessa kuin koko yhteislistan tai puolueen saamaa äänimärä. Jos siis joku lista saa esimerkiksi yhteensä 30% kaikista äänistä, niin paikkojakin sille tulee noin 30%.

Tämä suhteellinen vaalitapa käytännössä pakottaa perustamaan yhteislistan tai kuulumaan puolueeseen. Jokaiselle edustajalle tulee vertailuluku jota voi parhaiten tarkastella YLE:n sivuilta. Linkistä löytyvällä sivulla on siis Rauman vuoden 2008 tulokset vertailulukuineen. Käytetään esimerkkinä Sitoutumattomia matematiikan avaamiseksi:

Ehdokas Äänet Vertailuluku
Åke Vastavirta 340 1373,000
Seppo Sattilainen 175 686,500
Heljä Siitonen 151 457,667
Anne Leikari 120 343,250
Mauri J. Ahro 113 274,600
Miika Rantanen 89 228,833
Ari Laitinen 67 196,143
Heimo Törmä 60 171,625
Heikki Koivisto 55 152,556
Timo Vaahtera 44 137,300
Markku Pekonen 33 124,818
Maarit Kordelin 31 114,417
Pentti Vainio 27 105,615
Pyry Vainio 23 98,071
Kari Lehtonen 22 91,533
Antti Kujala 16 85,813
Jani Huhtala 7 80,765

Käytännössä matematiikka on yksinkertainen, ääniharava Åke saa vertailuluvukseen koko listan yhteisäänimäärän (1373). Seppo on listalla toisena ja hänen vertailuluvukseen tulee puolet listan saamasta äänistä (686,5) ja kolmanneksi eniten ääniä kerännyt Heljä saa vertailuluvukseen kolmanneksen koko äänisaalista (457,67). Ja näin jatketaan, eli jokainen listalla olija saa vertailulukunsa listan kokonaisäänimäärän ja  sijoituksensa perusteella.

No miten olisi käynyt jos kaikki sitoutumattoman listan ehdokkaat olisivat olleet yksin ehdolla? Kukaan ei olisi päässyt läpi. Viimeinen valtuustoon valittu sai vertailuluvukseen 372, joten Åken olisi pitänyt saada 33 ääntä enemmän päästääkseen yksinään läpi. No tämä vertailuluku 372 saatiin demarien listalta äänimääärällä 113.

Toinen ihmeellisyys tässä vaalimatematiikassa on se, että varalle tipahti neljä muiden listojen ehdokasta, joilla oli yli viimeisen läpi menneen äänimäärä. Lisäksi yhdellä varalle jääneellä oli sama äänimäärä, eli 113. Huomata kannattaa myös se, että pienin äänimäärä jolla pääsi läpi on 81.

Täysin yksinään ei siis yksinkertaisesti voi suhteellisen vaalitavan vaaleissa olla ehdolla, ellei kannattajakunta ole todellakin suuri. Sitoutumattomuus puolueen listoilla on myös kaksipiippuinen juttu, sehän merkitsee sitä että et kuulu ko. puolueeseen mutta tunnustat heidän ideologiaansa. Mutta jos pääset läpi hyvällä äänimäärällä, sinut käytännössä pakotetaan liittymään tai muuten tulet hyljeksityksi koko valtuustokauden ajaksi.

Sitoutumattomana itse vastustan tällaista pakotettua toimintaa. Varmaankin kukin voi ilmaista mielipiteensä ryhmän sisäisissä keskusteluissa, mutta taatusti johtohenkilöt kertovat mikä ryhmän (ja sen jäsenten) mielipide on. Ryhmäkuri on hieno asia?

Kommentit

kommenttia

«

»

Vastaa

Sinun täytyy kirjautua sisään kommentoidaksesi.